Almue Shawl kasvivärjätyistä langoista

 Kasvivärjättyjen lankojeni varasto on parin viime vuoden ajan kasvanut kasvamistaan. En ole raaskinut tehdä niistä mitään, enkä oikein ole sopivaa malliakaan löytänyt. Pyöritellyt toki olen eri vaihtoehtoja, mutta ajatuksissa on aina ollut jokin neulepusero. Sitten vastaan tuli tämä Camilla Vadin suunnittelema Almue Shawl ja sepä olikin sitten menoa! 

Langoiksi huiviin valikoitui Lankavan Mukava, 100% superwash merinovillalanka. Siihen värjätyt sävyt sopivat hienosti yhteen ja arvelin sitä olevan riittävästi huiviin. 

Värjäyskasveina olivat jättipoimulehti (keväisen vihreä), pihakäenkaali (sinivihreä), sipulinkuoret (keltainen), avokado (tummaroosa) ja sipulinkuoret + vuohenputki + pietaryrtti-purkkivärjäys (vaalea). 

Ohje huiviin löytyy Ravelrysta Almue Shawl. Huivista tuli kyllä ihanan lämmin ja yllättävän painava. 

Malli on helppo ja mielessä onkin jo uusia väriyhdistelmiä! Lisäksi huivi oli mukavaa vaihtelua sukkien ja pipojen jälkeen. 

Työstä jäi pienet nöttöset kutakin väriä, joten päätin neuloa lopuista pipon. Yhdistin niihin valkoiset Dropsin Baby Merinon sekä Brushed Alpaca Silkin. Neuloin kullakin värillä niin pitkästi kuin sitä riitti ja sitten väri vaihtui. Piposta tuli ihanan pehmoinen ♥ 

Ja mikä parasta, kaikki lanka tuli käytettyä! 

Huomiselle onkin lupailtu ihan rapsakkaa pakkaskeliä, joten nämä taitaa olla huomisaamun asusteet kun polkaisen pyörällä töihin =D 

Kesän värjäilyt lupiininkukilla ja sipulinkuorilla

Tämän kesän ensimmäiset värjäykset tein lupiininkukilla. Kukinta alkoi olla lopuillaan ja viimeiset hetket käsillä kokeiluun. Niinpä kävin keräämässä kunnon sylillisen lupiineja ja riivin niistä kukinnot irti.  

Alkuun näytti siltä, että mahtaako ne riittää mihinkään, mutta 10 litran kattila tuli reilusti puolilleen. 

Päälle kaadoinvettä niin paljon, että kukat melkein peittyivät. Sitten lähdin keittelemään. Mulla onkin tähän hommaa aivan ihanat tilat kun kasvihuone valmistui viime syksynä. Puuhellalla saan keitellä ja en kyllä tiedä ihanampaa lämpöä kuin mitä tuo hella antaa. 

Kun keitos alkoi lämmetä. lisäsin joukkoon alunan ja sitten langat. Ensivaikutelma oli kauniin sininen! 

Keittelin lankoja noin tunnin ajan ja yritin pitää lämpötilan alle 70 asteen. No eihän se tällaisella puuhellalla onnistunut, vaikka siirtelin kattilaa edestakaisin levylle ja pois.  

Annoin liemen lankoineen jäähtyä seuraavaan päivään, jolloin huuhtelin ne ja laitoin pyykkinarulle kuivumaan. Samalla tuuli puhalteli loput kukinnot langoista pois. 

Ajatuksena oli että langoista tulisi sinistä tai siniviolettia, mutta niinpä ei käynytkään. Tulikin äärettömän kauniin vihreää! Ihan mun vihreää ♥ 

Toisella värjäyskerralla vuorossa oli jälleen sipulinkuoret. Niitä kun oli reilu muovikassillinen ja vieläkin jäi moneen kertaan. 

Tällä kertaa päätin värjätä itselle puserolangat. Viime kesän värjäilyistä tuli niin upean syvän keltaista, joten sitä tavoittelin nytkin. 

Keittelin kuoria reippaan tunnin verran ja siivilöin ne sitten pois. Lisäsin liemeen alunan ja langat. Langat värjäytyi jo kastettaessa upean keltaiseksi! Sitten keiteltiin jälleen reipas tunti. Nämäkin pääsi välillä kiehumaan, mutta onneksi se ei tässä tapauksessa haitannut. . 

Liemi lupaili juuri oikeaa väriä! 

Nämä sai myös jäähtyä yön yli ennen huuhtomista. Kun langat oli kuivuneet niistä paljastuikin epätasaisuuksia ja jotkut kohdat oli jääneet vaaleiksi. Niinpä keitin ne jälkivärissä uudelleen ja se onneksi korjasi tilanteen. Väri tarttui hyvin ja siitä tuli aika tasainen. 

Nyt nämä langat odottelee, että oikea malli sattuu kohdalle. Yksinään eivät ehkä neuleeseen riitä, mutta onneksi parin viime vuoden aikana on tullut värjättyä aika monta vyyhtiä. Ehkä näille kaverivärit sieltä vielä löytyy :) 

Meillä koettiin jo ensimmäiset hallayöt ja sää viileni kertaheitolla. Kesä meni tuolla puutarhahommissa aika lahjakkaasti, joten on ollut aika kiva käpertyä sohvan mutkaan ja ottaa neuletyöt esiin ♥ 

Nyt siirryn lämmittelemään tuota kasvihuoneen hellaa ja otan puikot mukaan. Mukavaa syyskuun alkua sekä viikonloppua sinulle ♥ 

Kasvivärjättyjä lankoja

 Vasta muutama viikko sitten sain kakutettua viime vuoden kasvivärjätyt lankavyyhdit. Ovat olleet niin kauniita katsella vyyhteinäkin, etten ole pitänyt kiirettä kerimisessä. Hommaa vauhditti kuitenkin havainto, että kohta pääsee aloittamaan uuden värjäyskauden, joten entisille langoille oli jotain jo tehtävä. 

Keltaiset langat on värjätty sipulinkuorilla, roosansävyiset avokadoilla ja sinivihreät pihakäenkaalilla. Keskimmäiset kolme vyyhtiä, joissa on muutamaa eri sävyä on purkkivärjättyjä. 

En kyllästy tähän näkymään ollenkaan! Miten kauniisti värit sointuvat toisiinsa! 

Vyyhtejä keriessä yritin miettiä mitä mistäkin langasta alkaisi tekemään. Hentoisimmasta roosasta tulisi kaunis huivi, sellainen pitsikuvioinen ja ilmava. Saatoin siihen jo mallinkin löytää Ravelrysta. Kovasti  kutkuttelisi päästä aloittamaan. 

Sinivihreät ja tummimmat keltaiset näkisin neuleessa, mutta ne tarvitsevat vielä muutaman värin kaveriksi. 

Seuraavan kuvan vyyhdit on värjätty vuonna 2020 kun ensimmäisen kerran opettelin värjäämään. Näissäkin on kauniit, toisiinsa sointuvat värit. Kasveina vasemmalta oikeille: pihakäenkaali, sen jälkiväri ja pietaryrtti. 

 

 

 

Kerältä löytyy edellisten lisäksi vielä nämä marja-aronialla värjätyt langat. Sanotaan, että marjalla värjätty ei pysyisi, mutta näissä on pysynyt ihan hyvin. Toki pesujen jälkeenhän sen vasta näkee kunnolla, miten kestävä väri on. 

Nämä liilan sävyt on itselle ehkä ne haastavimmat keksiä mitä näistä tekisi ja minkä värin kanssa yhdistäisi.

 

 

 

 

Tiesitkö muuten, että Taitoliitto on valinnut vuoden 2022 käsityötekniikaksi värjäyksen luonnonväreillä? Luonto on täynnä kiehtovia väriaineita. Värjäykseen käy melkein mikä vaan; kasvien juuret, varret, lehdet ja kukinnot, kävyt, jäkälät, sienet jne. Ihan parasta luonnonväreillä värjätessä on se, että lopputulos on aina jossainmäärin yllätys. 

Olen huomannut, että itsevärjätty ja valmistettu tuote on minulle tunnearvoltaan todella tärkeä. Sitä haluaa vaalia ja hoitaa ja siitä pitää ehkä parempaakin huolta kuin jostain muusta. Tällä tavalla kannan myös oman korteni kekoon ekologisuuden ja kestävän kehityksen saralla. Valitsemalla myrkyttömät väriaineet voin omalta osaltani edistää vastuullisempaa tapaa valmistaa tuotteita.  

Ensi kesänä aion kokeilla värjätä lupiineilla, jos saisi lisää vihreänsävyisiä lankoja. Sinisen sävyt kiinnoistaisi myös, mutta ainoa vaihtoehto niihin taitaa olla värimorsinko. Värjäysprosessi vaikutti aika monimutkaiselta kun siitä lueskelin, joten se taitaa saada vielä odottaa.

 

Mikäli väriaineiden keittely ei houkuttele, niin värjäämistä voi kokeilla helpommallakin tavalla eli purkissa. Taitoliiton sivuilla on ohje videon muodossa purkkivärjäyksestä. Siinä hyödynnetään esim. kodin biojätettä kuten sitrusten ja sipulin kuoria. Videoon pääset tästä.

Oletko sinä jo hurahtanut tähän tekniikkaan??