Almue Shawl kasvivärjätyistä langoista

 Kasvivärjättyjen lankojeni varasto on parin viime vuoden ajan kasvanut kasvamistaan. En ole raaskinut tehdä niistä mitään, enkä oikein ole sopivaa malliakaan löytänyt. Pyöritellyt toki olen eri vaihtoehtoja, mutta ajatuksissa on aina ollut jokin neulepusero. Sitten vastaan tuli tämä Camilla Vadin suunnittelema Almue Shawl ja sepä olikin sitten menoa! 

Langoiksi huiviin valikoitui Lankavan Mukava, 100% superwash merinovillalanka. Siihen värjätyt sävyt sopivat hienosti yhteen ja arvelin sitä olevan riittävästi huiviin. 

Värjäyskasveina olivat jättipoimulehti (keväisen vihreä), pihakäenkaali (sinivihreä), sipulinkuoret (keltainen), avokado (tummaroosa) ja sipulinkuoret + vuohenputki + pietaryrtti-purkkivärjäys (vaalea). 

Ohje huiviin löytyy Ravelrysta Almue Shawl. Huivista tuli kyllä ihanan lämmin ja yllättävän painava. 

Malli on helppo ja mielessä onkin jo uusia väriyhdistelmiä! Lisäksi huivi oli mukavaa vaihtelua sukkien ja pipojen jälkeen. 

Työstä jäi pienet nöttöset kutakin väriä, joten päätin neuloa lopuista pipon. Yhdistin niihin valkoiset Dropsin Baby Merinon sekä Brushed Alpaca Silkin. Neuloin kullakin värillä niin pitkästi kuin sitä riitti ja sitten väri vaihtui. Piposta tuli ihanan pehmoinen ♥ 

Ja mikä parasta, kaikki lanka tuli käytettyä! 

Huomiselle onkin lupailtu ihan rapsakkaa pakkaskeliä, joten nämä taitaa olla huomisaamun asusteet kun polkaisen pyörällä töihin =D 

Kesän värjäilyt lupiininkukilla ja sipulinkuorilla

Tämän kesän ensimmäiset värjäykset tein lupiininkukilla. Kukinta alkoi olla lopuillaan ja viimeiset hetket käsillä kokeiluun. Niinpä kävin keräämässä kunnon sylillisen lupiineja ja riivin niistä kukinnot irti.  

Alkuun näytti siltä, että mahtaako ne riittää mihinkään, mutta 10 litran kattila tuli reilusti puolilleen. 

Päälle kaadoinvettä niin paljon, että kukat melkein peittyivät. Sitten lähdin keittelemään. Mulla onkin tähän hommaa aivan ihanat tilat kun kasvihuone valmistui viime syksynä. Puuhellalla saan keitellä ja en kyllä tiedä ihanampaa lämpöä kuin mitä tuo hella antaa. 

Kun keitos alkoi lämmetä. lisäsin joukkoon alunan ja sitten langat. Ensivaikutelma oli kauniin sininen! 

Keittelin lankoja noin tunnin ajan ja yritin pitää lämpötilan alle 70 asteen. No eihän se tällaisella puuhellalla onnistunut, vaikka siirtelin kattilaa edestakaisin levylle ja pois.  

Annoin liemen lankoineen jäähtyä seuraavaan päivään, jolloin huuhtelin ne ja laitoin pyykkinarulle kuivumaan. Samalla tuuli puhalteli loput kukinnot langoista pois. 

Ajatuksena oli että langoista tulisi sinistä tai siniviolettia, mutta niinpä ei käynytkään. Tulikin äärettömän kauniin vihreää! Ihan mun vihreää ♥ 

Toisella värjäyskerralla vuorossa oli jälleen sipulinkuoret. Niitä kun oli reilu muovikassillinen ja vieläkin jäi moneen kertaan. 

Tällä kertaa päätin värjätä itselle puserolangat. Viime kesän värjäilyistä tuli niin upean syvän keltaista, joten sitä tavoittelin nytkin. 

Keittelin kuoria reippaan tunnin verran ja siivilöin ne sitten pois. Lisäsin liemeen alunan ja langat. Langat värjäytyi jo kastettaessa upean keltaiseksi! Sitten keiteltiin jälleen reipas tunti. Nämäkin pääsi välillä kiehumaan, mutta onneksi se ei tässä tapauksessa haitannut. . 

Liemi lupaili juuri oikeaa väriä! 

Nämä sai myös jäähtyä yön yli ennen huuhtomista. Kun langat oli kuivuneet niistä paljastuikin epätasaisuuksia ja jotkut kohdat oli jääneet vaaleiksi. Niinpä keitin ne jälkivärissä uudelleen ja se onneksi korjasi tilanteen. Väri tarttui hyvin ja siitä tuli aika tasainen. 

Nyt nämä langat odottelee, että oikea malli sattuu kohdalle. Yksinään eivät ehkä neuleeseen riitä, mutta onneksi parin viime vuoden aikana on tullut värjättyä aika monta vyyhtiä. Ehkä näille kaverivärit sieltä vielä löytyy :) 

Meillä koettiin jo ensimmäiset hallayöt ja sää viileni kertaheitolla. Kesä meni tuolla puutarhahommissa aika lahjakkaasti, joten on ollut aika kiva käpertyä sohvan mutkaan ja ottaa neuletyöt esiin ♥ 

Nyt siirryn lämmittelemään tuota kasvihuoneen hellaa ja otan puikot mukaan. Mukavaa syyskuun alkua sekä viikonloppua sinulle ♥ 

Sukkalaatikko 5/2022

 Nytpä on päässyt käymään niin, että tämä sukkalaatikkoprojekti on alkanut jätättämään...ja pahasti. Toukokuun sukat valmistui vasta kesäkuun lopulla ja kesäkuun sukat on aloitettu eilen. Kevät tuli kertarysäyksellä ja se tarkoitti käsitöiden sivuun laittamista ja painelemista pihahommiin. 

Nämä toukokuun sukat on neulottu fingering -vahvuisesta käsinvärjätystä merinovillalangasta. Itseasiassa lankoja kulki koko matkan kaksi, yksivärinen luonnonvalkoinen Dropsin Baby Merino sekä tämä AnceligaDesignin käsinvärjätty keltainen ja roosa. 

Kuten ehkä jo arvasitkin, keltainen ei riittänyt ihan loppuun asti vaan kärjet piti soveltaa. Niinpä neuloin niistä roosanväriset. Ensin ajattelin jättää sukat tällaisiksi erittäin pelkistetyiksi. Jotain ne kuitenkin mielestäni vaativat, joten päätin sitten kirjailla kukkaisia varteen. Näin jälkeenpäin kun sukkia katselee, niin enemmänkin niitä olisi voinut olla ja olisi voinut käyttää vaikka eri värejä.   

Päätinkin elvyttää vähän kirjontataitojani ja harjoitella eri tekniikoita. Siten saisi mukavaa ilmettä muuten yksivärisiin neuleisiin ja neulepintoihin. Jonkin verran tuolla Instagramissa onkin jo vilahdellut kirjailtuja sukanvarsia. Olisiko se nyt nouseva trendi? 

Le Pouf Sweater

 Joskus projekteissa kestää kauan. Niin kävi tämän neuleen kanssa. Aloitin Le Pouf Sweaterin viime vuonna maaliskuun lopulla. Neulominen eteni alkuun aika nopeasti ja oli ihana päästä viimeinkin käyttämään käsinvärjättyjä merinovillalankoja. Etenkin neuleen värijärjestyksen suunnitteleminen oli suorastaan kutkuttavaa!  

 

 

Ohje oli englannin kielinen ja alkuun jännitin, että miten mahtaa onnistua sen ymmärtäminen. Ohje oli kuitenkin helppo ja neulominen eteni mukavasti.

Mallissa käytetty tekniikka on englanniksi marled ja google kääntäjän mukaan se tarkoittaisi marmoroitua. Itse ajattelisin enemmänkin liukuvärjättyä. Jokatapauksessa neule on neulottu kaksinkertaisella langalla niin, että alkuun molemmat langat on samaa väriä ja n.10 kierroksen jälkeen toisen langan väri vaihtuu. Taas neulotaan n.10 kierrosta ja vaihdetaan toinenkin lanka samanväriseksi. Tällä tavalla värit ikäänkuin sulautuvat toisiinsa. 

 

Kesään mennessä neule oli toista hihaa vaille valmis. Sitten tuli kaikkea muuta hommaa ja tämä työ jäi taka-alalle. Ehdin sen jälkeenkin neuloa vaikka mitä, mutta tämä työ ei vaan innostanut siinä kohtaa. 

Muutama viikko sitten otin itseäni niskasta kiinni ja yhden viikonlopun aikana neuloin puuttuvan hihan sekä viimeistelin pääntien. Ei siinä sen kauempaa mennyt. 

Neule oli pakko saada heti käyttöön, joten en ole sitä kastellut ja se hieman näkyy tuossa etukappaleella kierroksen vaihtumiskohdan kohoumana. Alkuperäisestä ohjeesta poiketen tein neuleesta vähän pidemmän, sillä pitkäselkäisenä se olisi jäänyt hieman liian lyhyeksi. Silti on pitänyt vähän sulatella tuota mittaa, sillä aiemmin yläosien on pitänyt yltä aina takamuksen päälle. Tähän malliin se mitta ei kuitenkaan olisi sopinut, joten nyt sitten opetellaan pitämään vähän lyhyempiä neuleita =D 

Kaikki puseron langat on siis käsinvärjättyjä, fingering vahvuisia merinolankoja. Olen ostanut ne  Freija yarnilta sekä Anceliga Designilta. Sinisävyinen lanka on Wool Me Once Fibersin Kässäkirstusta. 

Alunperin ihastuin Julie Dubreuxin alias Julie Knits In Paris malliin Whateversweater. Neuleessa oli käytetty ihanan pirteitä värejä ja pelkästään kuva sai hyvälle tuulelle. Sillä ajatuksellä lähdin tätä neuletta neulomaan ja vaikka värit ei olekaan ihan niin kirkkaat kuin Julien mallissa, niin tästä tuli kyllä ihan lempineule!

Kasvivärjättyjä lankoja

 Vasta muutama viikko sitten sain kakutettua viime vuoden kasvivärjätyt lankavyyhdit. Ovat olleet niin kauniita katsella vyyhteinäkin, etten ole pitänyt kiirettä kerimisessä. Hommaa vauhditti kuitenkin havainto, että kohta pääsee aloittamaan uuden värjäyskauden, joten entisille langoille oli jotain jo tehtävä. 

Keltaiset langat on värjätty sipulinkuorilla, roosansävyiset avokadoilla ja sinivihreät pihakäenkaalilla. Keskimmäiset kolme vyyhtiä, joissa on muutamaa eri sävyä on purkkivärjättyjä. 

En kyllästy tähän näkymään ollenkaan! Miten kauniisti värit sointuvat toisiinsa! 

Vyyhtejä keriessä yritin miettiä mitä mistäkin langasta alkaisi tekemään. Hentoisimmasta roosasta tulisi kaunis huivi, sellainen pitsikuvioinen ja ilmava. Saatoin siihen jo mallinkin löytää Ravelrysta. Kovasti  kutkuttelisi päästä aloittamaan. 

Sinivihreät ja tummimmat keltaiset näkisin neuleessa, mutta ne tarvitsevat vielä muutaman värin kaveriksi. 

Seuraavan kuvan vyyhdit on värjätty vuonna 2020 kun ensimmäisen kerran opettelin värjäämään. Näissäkin on kauniit, toisiinsa sointuvat värit. Kasveina vasemmalta oikeille: pihakäenkaali, sen jälkiväri ja pietaryrtti. 

 

 

 

Kerältä löytyy edellisten lisäksi vielä nämä marja-aronialla värjätyt langat. Sanotaan, että marjalla värjätty ei pysyisi, mutta näissä on pysynyt ihan hyvin. Toki pesujen jälkeenhän sen vasta näkee kunnolla, miten kestävä väri on. 

Nämä liilan sävyt on itselle ehkä ne haastavimmat keksiä mitä näistä tekisi ja minkä värin kanssa yhdistäisi.

 

 

 

 

Tiesitkö muuten, että Taitoliitto on valinnut vuoden 2022 käsityötekniikaksi värjäyksen luonnonväreillä? Luonto on täynnä kiehtovia väriaineita. Värjäykseen käy melkein mikä vaan; kasvien juuret, varret, lehdet ja kukinnot, kävyt, jäkälät, sienet jne. Ihan parasta luonnonväreillä värjätessä on se, että lopputulos on aina jossainmäärin yllätys. 

Olen huomannut, että itsevärjätty ja valmistettu tuote on minulle tunnearvoltaan todella tärkeä. Sitä haluaa vaalia ja hoitaa ja siitä pitää ehkä parempaakin huolta kuin jostain muusta. Tällä tavalla kannan myös oman korteni kekoon ekologisuuden ja kestävän kehityksen saralla. Valitsemalla myrkyttömät väriaineet voin omalta osaltani edistää vastuullisempaa tapaa valmistaa tuotteita.  

Ensi kesänä aion kokeilla värjätä lupiineilla, jos saisi lisää vihreänsävyisiä lankoja. Sinisen sävyt kiinnoistaisi myös, mutta ainoa vaihtoehto niihin taitaa olla värimorsinko. Värjäysprosessi vaikutti aika monimutkaiselta kun siitä lueskelin, joten se taitaa saada vielä odottaa.

 

Mikäli väriaineiden keittely ei houkuttele, niin värjäämistä voi kokeilla helpommallakin tavalla eli purkissa. Taitoliiton sivuilla on ohje videon muodossa purkkivärjäyksestä. Siinä hyödynnetään esim. kodin biojätettä kuten sitrusten ja sipulin kuoria. Videoon pääset tästä.

Oletko sinä jo hurahtanut tähän tekniikkaan??

Sukkalaatikko 2/2022

 Helmikuun sukat sai inspiraation lähestyvästä keväästä!

Tilasin viime keväänä Freija yarn -verkkokaupasta  ihania käsinvärjättyjä lankoja nimeltä Tahiti ja Pioni.

Kuvaus langasta Freija yarnin sivuilta:

Freijan merino DK sock on nelisäikeinen lanka, joka sopii loistavasti sukkiin sekä neulepuseroihin, mutta myös pipoihin, lapasiin ja muihin asusteisiin. Langassa on ihanan pehmeää superwash käsiteltyä merinovillaa ja kulutusta kestävää nylonia.

 

Vasemmalla sävy Tahiti ja oikealla Pioni

Näihin sukkiin väriksi valikoitui Pioni ja sille kaveriksi Gjestalin Maijasta pirtsakka vihreä. Alkuun tuntui väärältä yhdistää noinkin erilaisia lankoja, mutta Maijasta tuli lopulta ihan hyvä kaveri merinolle. 

Helmikuun sukkien malli on ihan omasta päästä, sillä olen huono tekemään mallin mukaan muita kuin kirjoneulesukkia. Varteen neuloin kolme raitaa tuomaan ilmettä. Resori on 3 oikein, 1 nurin joustinta ja kantapään tein vaihteeksi ranskalaisen. Siihen löytyi hyvä ohje Neulovilla -sivustolta. Näissä sukissa silmukoita on 48 ja puikot oli kokoa 3,5. Merinovilla tahtoo venyä, joten koko saa olla aika napakka.

 

Tämä merinovilla on niin mukavaa neulottavaa, että kun sen makuun kerran pääsee niin muuta ei haluaisi neuloakaan! Neulomiseni alkutaipaleella kammoksuin ohuita lankoja ja ajattelin, että niistä neulominen kestää tavattoman kauan. Nyt olen joutunut muuttamaan käsitystä ja onneksi niin, sillä markkinoille on tullut toinen toistaan kauniimpia, ohuita lankoja!

Nyt on molemmat langat käytetty ja vielä odottaa inspiraatiota yksi vyyhti tällaista ohutta käsinvärjättyä merinovillaa. Näin ollaan hyvässä vauhdissa ja Sukkalaatikko 2022 toinen sukkapari valmis!